Suomi on hyönteisruokailussa länsimaisia edelläkävijöitä

Hyönteiskokki Topi Kairenius julkisti tiistaina kehittämänsä neljän ruokalajin ’Coke and Insects’ -hyönteismenun, jossa Coca-Colaa käytetään ensimmäisen kerran gourmet-tason hyönteisruokien raaka-aineena. Suomen Coca-Colalle reseptit laatinut Kairenius on yksi harvoista länsimaalaisista hyönteisiin erikoistuneista kokeista. Resepteissä on hyödynnetty Coca-Colaa sekä raaka-aineena että ruokien makua tasapainottavana makuparina. Coca-Cola sopii maultaan hyönteisruokiin ja myös helpottaa tutustumista uuteen ruoka-aineeseen. 

Ei ole sattumaa, että Coca-Cola tekee juuri Suomessa historiaa yhdistämällä maailman tunnetuimman virvoitusjuoman länsimaiden kuumimpaan nousevaan ruokatrendiin, hyönteisiin. Suomalaiset ovat Pohjoismaissa edelläkävijöitä hyönteisruokakulttuurin edistämisessä.
Koskaan aikaisemmin länsimaissa ei ole käytetty Coca-Colaa gourmet-tason hyönteisruokien raaka-aineena. Varsinaisia hyönteisiin erikoistuneita kokkeja toimii länsimaissa vain yhden käden sormilla laskettava määrä. Yksi heistä on Topi Kairenius, joka kehitti Coca-Colalle hyönteismenun.

Coca-Colan makeus ja aromit tasapainottavat hyönteisten metsäistä makua

– Suomessa ollaan kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä hyönteissyönnissä. Hyönteisruokailu on Euroopassa yleisintä Hollannissa ja Belgiassa, mutta Suomi pitää niiden jälkeen kolmossijaa. Pohjoismaissa olemme hyönteisruokakulttuurin kärjessä. Hyönteisruokia, joissa olisi käytetty raaka-aineena Coca-Colaa, ei ole tullut aiemmin vastaan. Innostuin mahdollisuudesta luoda uudenlaisia ruokalajeja, sillä Coca-Cola tasapainottaa monien hyönteisten luontaista aromia. Coca-Cola myös tekee uusista ruuista myös hieman helpommin lähestyttäviä, hyönteiskokki Topi Kairenius kuvailee.

Yli 130 vuotta vanhalla Coca-Colalla ja ruoanvalmistuksella on pitkä yhteinen historia. Monet kuvailevat Coca-Colaa mausteisen aromikkaaksi juomaksi, minkä vuoksi siitä pidetään erityisesti tulisten ruokien kanssa mutta myös tomaattisten välimerenruokien tai grilliruuan kanssa. Coca-Colan maut täydentävät aasialaisen ruuan umami-makuja ja sen hiilihapot vaimentavat tulisuutta sekä raikastavat makuaistia. Coca-Cola onkin usein ollut niin huippuravintoloiden kuin kotikokkienkin salainen ainesosa, jonka mausteinen makeus sopii mm. liharuokiin, äyriäisherkkuihin, paelloihin, keittoihin, salaatinkastikkeisiin, tulisiin ruokiin, leipiin ja leivonnaisiin.

– Coca-Cola on kautta aikain ollut kehittämässä ja edistämässä uusia ruokatrendejä, mutta hyönteisruuat olivat meillekin täysin tuntematon osa sarastavaa uutta ruokakulttuuria.  Lisäksi hyönteisissä yhdistyvät eettisyys, ekologisuus ja ravinteikkuus, minkä vuoksi meitä kiinnosti hyönteisruokien ja Coca-Colan makujen yhteensopivuus.  Kaireniuksen osaamisen rohkaisemana ryhdyimme ennakkoluulottomaan kokeiluun, ja tänään Suomessa julkistetut reseptit ovat ensimmäisiä, joissa yhdistetään Coca-Cola ja hyönteiset, sanoo Suomen Coca-Colan viestintäpäällikkö Théa Natri.

Hyönteiset ovat ekologinen ravintovaihtoehto

Hyönteisten tuotantoon kuluu merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon, ne tarvitsevat vain vähän tilaa ja niitä voidaan ruokkia sellaisilla rehukasvien osilla, joita ei syötetä eläimille. Niitä voidaan myös ruokkia elintarviketeollisuuden ruokajätteillä.  Hyönteiset sisältävät hyviä rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, kuitua ja mineraaleja.

Maassamme ei vielä ole sallittua myydä hyönteisiä elintarvikkeeksi, mutta jo ensi vuonna EU:n asetus uuselintarvikkeista on muuttumassa. Toistaiseksi hyönteisiä myydään Suomessa keittiösomisteina, ja ensimmäisten hyönteiselintarvikkeiden odotetaan saapuvan kauppojen hyllyille syksyllä 2018.

Kotisirkka on Coca-Colan paras kaveri

Kotisirkat ja jauhomadot ovat yleisimpiä raaka-aineita hyönteisruoissa. Suomalaisissakin kotitaloissa entisaikaan majaillut kotisirkka on Kaireniuksen mielestä monipuolisuutensa vuoksi hyönteinen, joka toimii parhaiten Coca-Colan kanssa. Kairenius tarjoaa kotisirkat mieluiten Coca-Colalla marinoituina meksikolaishenkisessä nacho-annoksessa.

Cola Crickets Nacho Platter yhdistää Coca-Colan karamellimaisen makeuden ja nachojen suolaisuuden. Se on makupari, jota pidetään voittamattomana. Coca-Cola tuo esille kotisirkan pähkinäisen, aavistuksen rusinaisen maun, jossa on kitiinikuoren vuoksi vivahdus äyriäismäisyyttä.

Varastoissa ja viljasiiloissa luontaisesti viihtyvät jauhomadot taas saavat Kaireniuksen käsittelyssä uuden kodin aasialaistyyppisestä, kevyestä kevätrullasta.

–  Keväiset jauhisrullat vaativat kaverikseen soijapohjaisen hoisin-kastikkeen, jolle ihanteellinen kumppani on raikas ja hapokas Coca-Cola tai sen sokeriton versio. Kolapohjainen juoma tasapainottaa makupalan aavistuksenomaista tulisuutta, Kairenius kuvailee.

Maissinen toukka on kolan kanssa samalla makukartalla

Mehiläisentoukka saattaa olla monelle hyönteisharrastajallekin vielä tuntematon otus. Toukat kasvavat mehiläistiloilla hunajakennoissa, joissa ne syövät ravinnokseen hunajan esiastetta. Mehiläisentoukka on paras esimerkki ruokahyönteisten ekologisesta ulottuvuudesta. Useimmat toukat päätyvät mehiläistilan biojätteeseen, jos niitä käytetä ihmisravinnoksi.

– Mehiläisentoukka on pääraaka-aine Bees n’ Cherry Cheese -salaatissa, jossa on lisäksi halloumia, kirsikoita, pinjansiemeniä, romainesalaattia sekä viinisuolaheinää.  Salaatti on hyvä esimerkki ruokaisasta mutta kevyestä aromien sinfoniasta, joka toimii makukartan samassa osassa Coca-Colan kanssa. Kirsikan sekä vaniljan sävyt yhdistettynä rasvaiseen ja suolaiseen halloumi-juustoon ja täydentävät mehiläisentoukkien maissista ominaismakua, Kairenius kuvailee.

Coca-Colan hyönteismenun viimeistelee Bugs n’ Beet Coke -smoothie, jossa käytetään hyönteisiä amerikkalaistyyppisesti jauhon muodossa. Punajuuresta, omenasta, banaanista, kiivistä, kaurajogurtista sekä sirkkajauheesta valmistettu juoma on varsinainen terveyspommi, johon Coca-Cola tuo soodamaisuuden ansiosta kuohkeutta.

Reseptit löytyvät täältä: http://www.coca-cola.fi/yritys/coca-cola-hyonteismenu

 

Suomi on edelläkävijä hyönteisruokakulttuurissa

  • Suomi on länsimaiden mittakaavassa edelläkävijä hyönteisruokakulttuurissa.

  • Hyönteissyöminen on Euroopassa yleisintä Hollannissa ja Belgiassa.

  • Suomi pitää Euroopan pronssisijaa ja Pohjoismaiden tasolla kärkisijaa hyönteissyönnissä.

  • Yhdysvalloissa hyönteisistä valmistetaan yleisesti lisäravinteita mutta harvemmin varsinaisia ruokalajeja.

  • Suomessa hyönteisiä ei toistaiseksi saa myydä, markkinoida tai kasvattaa elintarvikkeeksi. Hyönteisruokaa voi kuitenkin kasvattaa ja valmistaa yksityiskäyttöön. Hyönteisiä myydään Suomessa keittiösomisteiksi.

  • Hyönteisten käyttöä säätelee EU:n uuselintarvikeasetus, joka on voimassa koko unionin alueella.

  • Suomessa on jo useampi tila, jossa kasvatetaan hyönteisiä koeluontoisesti.

  • Maassamme on kansainvälisesti edistyksellisiä tutkimushankkeita, joissa kehitetään hyönteisten kasvatusta teollisiksi elintarvikkeiksi.

  • “Hyönteis-buumi” käynnistyi maailmalla vuonna 2013. Silloin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi raportin, jonka mukaan myös länsimaissa tulisi tulevaisuudessa hyödyntää hyönteisiä vaihtoehtona ruoantuotannossa.

  • YK:n mukaan kaksi miljardia ihmistä maailmassa käyttää ravinnokseen hyönteisiä, ja ilmiö kasvaa koko ajan. Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa hyönteisruokakulttuurilla on pitkät perinteet.

  • Hyönteiset ovat monella tavalla ekologinen vaihtoehto. Niiden tuotantoon kuluu merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon. Hyönteiset vaativat vain vähän tilaa ja niitä voidaan ruokkia sellaisilla rehukasvien osilla, joita ei syötetä eläimille. Niitä voidaan myös ruokkia elintarviketeollisuuden ruokajätteillä.

  • Hyönteiset sisältävät hyviä rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, kuitua ja mineraaleja.