1950-luku oli kaikella tapaa mullistava vuosikymmen Suomelle. Nopeasti teollistuva ja kaupungistuva maa imi vaikutteita ulkomailta. Suomalaiset saivat tutustua sellaisiin ihmeisiin kuin rock’n roll ja purukumi. Vuosikymmenen merkittävimpiin tapahtumiin kuuluu vuoden 1952 Helsingin kesäolympiakisat ja sen myötä myös Coca-Colan saapuminen Suomeen.

50-luvun Suomen katukuvassa näkyi leveitä helmoja, istuvia neulepuseroita, kevyitä sifonkihuiveja ja vuosikymmenelle ikonisia leveitä patellavöitä. Tyyliä terävöittivät punaiset huulet, ja farkkumuodin synty vapautti trendikkäät housut myös naisten käyttöön. Takana olivat rankat sotavuodet, mutta Suomessa ylitettiin sotaa edeltänyt elintaso jo 50-luvun alussa. Ylimääräinen aika ja raha käytettiin muotiin, viihteeseen ja virkistäytymiseen.

50-luvulla naisetkin vetivät farkut eli ”farmarit” jalkaansa.

Olympialaiset nostavat itsetuntoa

Helsingin kesäolympiakisat 1952 olivat todellinen itsetunnon kohotus koko Suomelle. Suomi on edelleen pienin maa, jossa kesäolympialaiset on ikinä järjestetty. Tästä huolimatta Helsinki onnistui tarjoamaan unohtumattoman kisaelämyksen kaikille 1,4 miljoonalle kisavieraalleen.

Kisojen myötä myös Coca-Colan suomenvalloitus sai alkaa. Ennen vuoden -52 kisoja vain harva suomalainen oli päässyt maistamaan tätä kuplivaa virvoitusjuomaa – ja nyt sitä tuotiin lasteittain kisakansan janoa sammuttamaan! Coca-Cola lahjoitti Sotainvalidien Veljesliitolle ja olympialaisten järjestelytoimikunnalle peräti 700 000 pullollista juomaa, joiden myyntivoitto lahjoitettiin sotainvalidien hyväksi.

Kuten osattiinkin aavistaa, Coca-Cola oli olympiakisojen hittituote ja sukelsi suoraan suomalaisten sydämiin. Pelkästään kisojen ensimmäisenä päivänä juomaa myytiin 70 000 pulloa. 30 000 juomalaatikollisen lisäksi kisa-alueille tuotiin Coca-Cola-jakeluautoja, jäähdytyslaitteita, sekä runsaasti markkinointimateriaalia ja -rekvisiittaa. Kisakylien juomakojuista tulikin värikkäistä tapaamispaikkoja. 


Coca-Cola tuli jäädäkseen

Coca-Colan valmistus aloitettiin Suomessa vuonna 1957, jolloin se pääsi pysyvästi kauppojen ja janoisten kuluttajien jääkaappien hyllyille. Suomi oli 103. maa, jossa Coca-Colaa ryhdyttiin valmistamaan, ja juoma saikin varsin nopeasti koko Suomen kattavan jakeluverkoston.

Coca-Colan suosiota siivitti erityisesti se, että nuoriso otti juoman omakseen. 50-lukua pidetäänkin yleisesti ”ensimmäisenä nuorison vuosikymmenenä”. Kieleen ilmestyi uusi käsite, teini-ikäinen, ja ulkomailta Suomeen virrannut populaarikulttuuri alkoi nostaa päätään. Musiikin, elokuvien, muotivaatteiden ja vapaa-ajan merkitys korostui suomalaisen nuoren arjessa. 

Nuorisokulttuurin ja muotoilun kultakausi

50-luku oli siinä mielessä merkittävä nuorisokulttuurin synnylle, että nuoret tunnistettiin ensimmäistä kertaa omana kohderyhmänään. Tuotteita alettiin markkinoida puhtaasti nuorisolle ja myöskin ensimmäiset nuorisolehdet ilmestyivät lehtihyllyille.

Vuosikymmenen musiikkikulttuuri oli tanssikeskeistä ja korosti hauskanpitoa. Lauantai-iltaisin nuoriso kokoontui tanssilavoille kuuntelemaan musiikkia ja tapaamaan kavereitaan. Coca-Colan lisäksi Amerikasta rantautui Suomeen myös purukumi sekä vanhemmassa sukupolvessa pahennusta herättänyt rock´n roll -musiikki. Myös 1950-luvun kirkkain tähti, Elvis Presley, niitti mainetta Suomessa ja sai monet tytöt liimautumaan televisioiden ääreen. 


1950-luvulla elettiin myös muotoilun ja arkkitehtuurin kultakautta Suomessa. Suomi-designin kuuluisimmat nimet, kuten Alvar Aalto, Kaj Franck ja Armi Ratia, olivat suuria vaikuttajia 50-luvulla. Vuosikymmenen jälki näkyy siis edelleen tuhansissa suomalaiskodeissa.

Suomi on ottanut pitkän harppauksen 50-luvulta nykypäivään, mutta jotkin asiat eivät muutu. Olemme edelleen kiinnostuneita uusista trendeistä, urheilusta, musiikista ja muotoilusta. Nuorisokulttuurikin ottaa uusia muotoja vuosikymmenestä toiseen, mutta keskiössä ovat edelleen hauskanpito ja yhdessä oleminen.

Yhtä lailla, vuodesta 1952 saakka suomalaisen kädestä on löytynyt kylmä Coca-Cola.