KIERTOTALOUS 3/4: Tämä artikkeli on osa alun perin LinkedInissä julkaistua juttusarjaa. Sen kirjoittaja on Ulrike Sapiro, Coca-Colan vastuullisuusjohtaja Länsi-Euroopassa.

Kiertotalous pyrkii siihen, että tuotteet ja niihin sitoutunut arvo kiertävät taloudessa. Kiertotalous tarjoaa Coca-Colalle ja muille pakattujen tuotteiden valmistajille inspiroivan mahdollisuuden, jossa on myös liiketoiminnan kannalta järkeä.
Coca-Cola ja muut pakattujen kuluttajatuotteiden valmistajat ovat hyödyntäneet kierrätystä, resurssien tehokkaampaa käyttöä ja kierrätysmateriaaleja jo hyvän aikaa. Ei siis mitään uutta auringon alla. Monet valmistajat jopa saavuttavat tuotantojätteiden nollatason. Coca-Colan kaikki pullot ja tölkit ovat kierrätettäviä ja käytämme kierrätysmateriaaleja myös uusissa pakkauksissa. Euroopassa noin 71 prosenttia muovisista juomapulloistamme kerätään ja kierrätetään. Suomessa muovisten juomapakkausten kierrätysprosentti 92 on huippuluokkaa maailmassa. Alumiinitölkkien palautusaste Suomessa on 97 prosenttia.
Emme siis ole aloittamassa tyhjästä. Meidän pitäisi nähdä kiertotalous aitona mahdollisuutena lisätä pakattujen tuotteiden ympäristötehokkuutta ja parantaa liiketoimintaa. Kiertotalous kun mahdollistaa molemmat.
Kun heitämme pois käytetyn pakkauksen, emme vain lisää jätettä, vaan myös heitämme pois arvokasta materiaalia. Accenturen tekemän tutkimuksen mukaan heitämme vuosittain roskina pois noin 1 biljoonaa dollarin verran. Ellen McArthur Foundation ja McKinsey arvioivat, että kuluttajapakkaussektori voisi säästää 700 miljoonaa euroa materiaalikustannuksissa.
Näitä lukuja ei ole vaikea kuvitella, kun tarkastelee pelkästään pakkausten hintaa. Esimerkiksi Euroopassa valmistajat tuottavat uusia tai kierrätettyjä pakkausmateriaaleja miljardien eurojen arvosta vuosittain. Monilla markkinoilla maksetaan veroja ennen kuin pakkaukset menevät myyntiin, ja edelleen maksuja siitä, että pakkaukset kerätään ja kierrätetään. Lisäksi rahaa menee toimintaan jätteen vähentämiseksi. Kaiken kaikkiaan, Euroopan pakkaus- ja ympäristöjärjestö Europen arvioi, että pelkästään kierrätysmaksuihin menee 3,1 miljardia euroa vuosittain.
Coca-Colan Euroopan vastuullisuusjohtaja kertoo, että Euroopassa noin 71 prosenttia muovisista juomapulloista kerätään ja kierrätetään. Suomessa muovisten juomapakkausten kierrätysprosentti 92 on huippuluokkaa maailmassa.

Jotta kiertotalouden saa toimimaan, meidän pitää katsoa pakkausten elinkaarikustannuksia ja luoda arvoa pakkausten koko arvoketjun ajalta. Mitä jos emme tekisi pakkauksista vain kevyitä, vaan myös materiaaleiltaan yksinkertaisempia? Voisiko yhteistyön avulla kehittää uutta teknologiaa ja innovaatioita kautta arvoketjun?
On myönnettävä, että nämä muutokset ovat hyvin vaikeita taloudellisesta näkökulmasta. Kiertotalous on vaikeaa aikana, jolloin öljyn hinta on ennätysmatala ja uudet materiaalit maksavat vain murto-osan siitä, mitä kierrätysmateriaalit maksavat. On riskinä, että menetämme rakentamamme kiertotalouden hyvän pohjan.
Yritysten ja päätöksentekijöiden haaste nyt on tasapainotella näiden markkinatekijöiden suhteen. Pitäisi asettaa oikeita kannusteita ja reunaehtoja. Pitäisi kehittää erilaisia strategisia konsepteja, joilla kiertotalousajattelu tuodaan myös rahoituksen ja taloustieteen piiriin. Toki voi olla niin, että vuoden kuluttua öljyn hinta ja yleinen taloudellinen tilanne ovat muuttuneet kierrätysmarkkinoiden kannalta edullisemmiksi
Muutos tulee kuitenkin tapahtumaan pidemmällä aikavälillä, ei ole mitään nopeaa ratkaisua. Kuten liikemies Warren Buffet on sanonut: ”Hinta on se mitä maksat, arvo on se minkä saat. Pidetään kiinni siitä arvosta, vaikka hinta ei olisi vielä oikea.”
Uskon, että voimme ottaa kiertotalouden osaksi eri yritysten liiketoimintaa ja ajan kanssa saada aikaan isojakin muutoksia. Muutokset taas edellyttävät käänteentekevää teknologiaa ja tehokasta sääntelyä.