Meille on tärkeää, mitä ajattelet toiminnastamme.  Siksi haluamme avoimesti vastata meille lähetettyihin kysymyksiin ja jakaa antamamme vastaukset myös Journeyn lukijoiden kanssa. Toivottavasti vastauksista on sinulle hyötyä ja ne auttavat ymmärtämään, miten ajattelemme ja toimimme vesiasioissa.

K: Miten Coca-Cola mittaa juomiinsa kansainvälisesti käyttämänsä veden määrän ja korvatun veden määrän? 

V: Mittaamme asuinyhteisöjen ja luonnon käyttöön erilaisilla hankkeilla turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen tuotetun veden määrän, jolla myös korvataan juomiin käytetyn vesimäärän.  Vesiprojekteja ovat mm. projektit, joilla parannetaan vesiturvallisuutta, korjataan ja täydennetään vesilähteitä sekä kerätään talteen sadevettä, muiden paikallisesti merkittävien projektien ohella. Näin tuotettua vesimäärää (litroina) verrataan juomamyyntimääriimme. Esimerkiksi vuonna 2015 juomamyyntimme volyymi oli noin 166 miljardia litraa ja korvaushankkeemme palauttivat 191,9 miljardia litraa vettä yhteisöille ja luontoon. Huomioitavaa on, että myyntivolyymi on jonkin verran korkeampi kuin tuotantolaitostemme volyymi (151,1 miljardia litraa), koska laskemme korvattavaan määrään myös asiakkaidemme juoma-automaattien tiivistepohjaisen juomamyynnin.

Coca-Cola laskee korvattuun vesimäärään mukaan ainoastaan projektit, joilla turvataan yhteisöjen ja/tai luonnon vedensaanti. Meillä on yli 500 yhteisövesihanketta, mutta näistä noin 300 keskittyy vesi-infrastruktuuriin, menettelytapoihin, puhdistukseen tai valistukseen. Vaikka tämän tyyppiset hankkeet ovat hyvin tärkeitä, ne eivät tuota suoraa vesihyötyä, emmekä näin ollen huomioi niitä korvauslaskelmissamme. Vuonna 2015 korvasimme kaikkiaan 248 hankkeella 71 eri maassa 115 % käyttämästämme vedestä. Korvausmäärät lasketaan vain niiden hankkeiden osista, jotka ovat suoraan Coca-Colan rahoittamia tai toteuttamia. Siten emme laske korvausmääriin mukaan yhteistyökumppaniemme rahoittamaa työtä. 

K: Kun ”korvaatte” vettä, palautatteko vettä tuotantolaitostenne käyttämiin vesilähteisiin?

V: Toisinaan. Kaikilla tuotantolaitoksillamme käytetään vettä paikallisista lähteistä, joko julkisten toimijoiden vettä (joka tulee järvistä, joista, vesialtaista tai pohjavedestä) tai omilla menetelmillämme pohja- tai pintavesilähteistä eroteltua vettä (joissain tapauksissa otamme talteen myös sadevettä ja muutamissa kohteissa käytämme merivettä).

Vesi käsitellään ja käytetään sitten valmistusprosesseissa (kuten sekoitustankkien puhdistamisessa tai jäähdytystorneissa) sekä juomiemme tuotannossa. Vesi poistuu laitoksilta kahdella tapaa: keskimäärin hieman yli puolet käytetystä vedestä päätyy tuotteisiimme, loppu on puhdistus- ja muiden valmistusprosessien ylijäämää. Olemme kansainvälisesti parantaneet vedenkäyttömme tehokkuutta 13 peräkkäisenä vuonna ja vähentäneet yhden tuotelitran tuottamiseen käytettävää vesimäärää 27 prosentilla vuoteen 2004 verrattuna.

Vastuulliset vedenkäyttöperiaatteemme edellyttävät, että juomien valmistusprosesseissa käytetty vesi tulee käsitellä asianmukaisesti soveltuvien lakien mukaan. Palautettavan veden on oltava laadultaan sellaista, että se on vesieliöille turvallista  – vaikka paikalliset säännökset eivät sitä edellyttäisi. Noin puolet kaikesta käyttämästämme vedestä palautuu alkulähteelleen.

Loput vedestä on tuotteissamme. Valmiiden juomien myyntivolyymi on määrä, jota korvaamme yhteisöllisillä vesihankkeilla. Teemme paikallisten tarpeiden perusteella yhteistyötä eri kumppanien kanssa valitaksemme hankkeita, jotka tuottavat suurimmat potentiaaliset hyötyvaikutukset vesivarannoille, yhteisöille ja elinkeinoille. Joskus hankkeisiin sisältyy toimenpiteitä, joiden vedenkorvausvaikutusta ei voida laskea, mutta jotka ovat yhtä tärkeitä tietyille yhteisöille - siksi osallistumme myös niihin. Hyviä esimerkkejä tästä on yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa toteutettava valistus talouksien vedenkäyttön ja hygienian osalta.

Jotkin korvaushankkeet palauttavat vettä suoraan käyttämällemme lähteelle. Toiset taas eivät sinänsä vaikuta laitostemme käyttämiin vesivarantoihin, mutta niillä on suuri merkitys paikallisille hallinnoille, yhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Etsimme hankkeita, jotka tuottavat välitöntä hyötyä, ovat skaalattavissa kattamaan laajemman ihmisjoukon tai ekosysteemin osan tai tarjoavat hyviä oppimis- ja monistamismahdollisuuksia samankaltaisiin olosuhteisiin muualla. Korvaushankkeita kohdistetaan myös niitä kipeimmin tarvitseville seuduille ja alueille, jotka olemme määritelleet riskeiksi SVA-arvioinneissamme (Source Vulnerability Assessment – lisätietoa alla).

Entä laitokset, joissa emme korvaa kaikkea käyttämäämme vettä sen alkulähteelle. Jokaiselta tuotantolaitokselta edellytetään toimenpiteitä, joilla arvioidaan ulkopuolisten tahojen kanssa jaetun vesilähteen kestävyyttä laadun, määrän ja muiden tekijöiden, kuten veden käsittely- ja jakeluinfrastruktuurin saatavuuden kannalta. Näitä arviointeja kutsutaan nimellä SVA.

SVA:ssa juomalaitoksen on ensin osoitettava, ettei sen vedenkäytöllä ja -poistolla ole negatiivisia vaikutuksia muiden tahojen riittäviin ja riittävän laadukkaisiin vedenkäyttömahdollisuuksiin. Tästäkin arvioinnista huolimatta osa vesilähteistä voi olla tavalla tai toisella haavoittuvia. Niinpä edellytämme, että jokainen laitos kehittää ja ottaa käyttöön vesilähteiden suojelusuunnitelman, johon pyydetään myös muita tahoja kehittämään  ratkaisuja. Tästä suunnittelusta voi syntyä vedenkorvaushankkeita tai muita uusia mahdollisuuksia suojella vesilähdettä. 

Vaikka kaikki laitokset eivät korvaisi kaikkea käyttämäänsä vettä, pyrkivät kaikki laitokset varmistamaan, etteivät ne toiminnallaan vaikuta vesilähteisiin negatiivisesti ja tekevät yhteistyötä yhteisön kanssa pitkäkestoisempien ratkaisujen löytämiseksi.

K: Miksei vedenkorvausohjelmanne kata vettä, joka on sidottu tuotteisiinne käyttämienne maataloustuotteiden kasvatuksen ja jalostuksen seurauksena (tutkimuksissanne selvisi, että valtaosa vesijalanjäljestä on viljelyperäistä)?

V: Tavoitteemme on maailmanluokan kestävyys vesiresurssien käytössä suorissa toiminnoissamme ja maataloustuotteidemme jakeluketjussa. Näissä arvoketjumme osissa on huomattavia eroja mm. ohjailu- ja vaikutusmahdollisuuksiemme, vedenkäytön mittakaavan, maantieteen ja ympäristön (laitokset ovat enimmäkseen kaupungissa ja viljelmät maaseuduilla), rahoitusmallien ja -kannustimien sekä sääntelyn suhteen.

Näiden erojen vuoksi meidän on käytettävä eri strategioita päästäksemme samaan tavoitteeseen: kestävään vesiresurssien käyttöön.

Laitostemme osalta teemme muutoksia suoraan yritystasolla. Maataloustuotteiden puolella meidän on työskenneltävä jakeluketjumme kautta. Suhde alkaa suoraan meille työskentelevistä alihankkijoista, mutta nämä eivät yleensä ole sadon kasvattajia (tuottajat ja viljelijät) tai edes sadon käsittelijöitä (kuten sokerinjalostajia). Siinä missä ostat ruokasi kaupasta tai ravintolasta, jotka ostavat tavarantoimittajilta, jotka viime kädessä ostavat viljelijöiltä, alihankkijamme ovat samalla tavalla askelta ylempänä pelloilta lautaselle (tai meidän tapauksessamme pulloon) johtavassa ketjussa.

Niinpä meidän on käytävä läpi koko jakeluketjumme varmistaaksemme, että käyttämiämme ainesosia tuottavat viljelijät käyttävät vettä vastuullisesti. Olemme ilmaisseet yrityksemme odotukset kestävien viljelymenetelmien suhteen Sustainable Agriculture Guiding Principles (SAGP) -periaatteissamme. Vesiresurssien hallinta, etenkin tehokkuuden, saasteiden ehkäisyn ja vesivarantojen kestävän käytön kannalta, kuuluu niihin olennaisena osana.

Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme tehneet tiivistä yhteistyötä tärkeimpien alihankkijoidemme kanssa saadaksemme SAGP-periaatteet (tai vastaavat ohjeistukset) käyttöön viljelmillä. Ohjeistusten käyttöönotto maataloudessa vaatii viestintää viljelijöiden kanssa, ymmärryksen lisäämistä ja toimintamallien muutoksia, joiden toteutumista voidaan arvioida ja varmistaa. Matka on pitkä ja olemme jo saavuttaneet merkittäviä tuloksia etenkin teen, kahvin, limetin ja sokerin osalta, mutta tehtävää on vielä paljon.

Tiivistettynä teemme sekä maatalouden että omien toimintojemme osalta työtä kestävyysmittareiden ja -tavoitteiden eteen. Käytämme eri lähestymistapoja, jotka huomioivat hyvin erilaisten liiketoimintamallien realiteetit ja tarpeet.

K: Palkkaatteko ulkopuolisia tahoja arvioimaan ja tarkastamaan vesivarojen korvausprosessejanne?

V: Kyllä, maksamme tästä palvelusta siinä missä kaikki muutkin yritykset tai yksilöt. Maksamme kohtuullisen, tavanomaisen palkkion käyttämistämme palveluista: tietojen, ohjelmien ja hankkeiden arvioinnista sekä tietojen todenmukaisuuden varmentamisesta. Käytämme arvostettuja ulkopuolisia toimijoita, joilta saamme puolueettomia arvioita ja kriittistä palautetta työstämme ja prosesseistamme.

K: Tulisiko kaikkien yritysten mielestänne pyrkiä korvaamaan käyttämänsä vesi?

V: Mielestämme kaikkien yritysten tulisi aluksi ymmärtää oma vedenkäyttönsä, vetensä alkuperä ja vedenkäytön sekä käytettävissä olevien varantojen väliseen suhteeseen liittyvät riskit. 

Yritysten tulisi alkuun keskittyä suorien toimintojensa vedenkäyttöön mittaamalla käyttömäärät, pyrkimällä tehostamaan toimintoja ja varmistamalla, ettei heidän jäte- ja hulevesillään ole negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kun tämä pohjatyö on tehty, yritysten tulisi kääntää katse omista kiinteistöistään muiden kanssa jakamiinsa vesivarantoihin, jakeluketjunsa osiin ja niiden vedenhallintakäytäntöihin sekä mahdollisesti jopa loppukäyttäjien tottumuksiin. Kaikki arvoketjun osat käyttävät ainakin jonkin verran vettä ja kohtaavat todennäköisesti haasteita.

Yritys voi sitten miettiä näiden haasteiden riskejä ja mahdollisuuksia ja kehittää kattavan strategian vastaamaan niihin.

Korvausohjelmamme pohjana on lopputuotteiden myyntivolyymi, joka vastaa melko hyvin vedenkulutustamme – vesi, jota ei käytetä tuotteisiin, käsitellään ja palautetaan ympäristöön paikallisesti. Muut yritykset saattavat hyvinkin havaita, että vedenkulutuksen tarkastelu laadun ja määrän kannalta tarjoaa helposti ymmärrettävän ja tehokkaan tavan motivoida tiimejä, seurata edistystä ja mitata toimenpiteiden hyötyjä.

K: Miksi käytätte yhteistyökumppaneita ja kuinka ne valitaan?

A: Kun puutumme vesihaasteisiin omien toimintojemme ulkopuolella, olemme jaetulla maaperällä. Vesi on yhteisistä hyödykkeistä tärkein: vedenkäyttäjät kaikkialla jakavat yhteiset vesivarantonsa ja ovat vastuussa niiden valvonnasta. Niinpä meidän tulee tehdä yhteistyötä näiden vedenkäyttäjien, kuten vedenkäytöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen, kanssa. Yhteistyö ei ole vain välttämättömyys, vaan myös tavoite, sillä uskomme kollektiivisten toimenpiteiden tuottavan paremmat tulokset.

Yhteistyö alkaa aina paikallisyhteisöjen ja -hallinnon kanssa. Molemmilla on kriittisen tärkeä rooli vesihankkeiden onnistumisessa.

Kun valitsemme muita yhteistyökumppaneita, etsimme tahoja, jotka voivat tarjota uusia näkökulmia, tärkeää osaamista ja/tai lisäresursseja. Haluamme yhteistyökumppaneita, joilla on selkeä sitoumus paikallisiin haasteisiin ja halu löytää pitkän aikavälin ratkaisuja, olivat ne sitten muita teollisia tai kaupallisia toimijoita, maanviljelijöitä, akateemikkoja, avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöjä tai kansalaisjärjestöjä.

K: Korvaatteko 100 % vedenkäytöstänne kaikilla toimialueillanne?

V: Emme. Korvauksen edistymistä mitataan maailmanlaajuisella kokonaistuloksella. Korvausprosentti on 100 tai korkeampi kahdessatoista liiketoimintayksikössämme, joita on yhteensä 18. Lisäksi korvausprosentti on 100 tai korkeampi useissa maissa (mm. Brasilia, Meksiko, Intia, Kiina ja Yhdysvallat). Muilla markkina-alueilla työskentelemme yhä kohti tavoitettamme korvata 100 % käyttämästämme vedestä yhteisöille ja luontoon vuoteen 2020 mennessä, ja tavoite etenee aikataulussa.

Kaksi liiketoimintayksiköistämme on hyvin sitoutuneita vedenkorvaukseen, mutta konfliktit sekä geopoliittiset ja sosiaaliset haasteet hidastavat edistystä.

Korvaushankkeet perustuvat riskiohjelmassamme tunnistettuihin haavoittuvuuksiin, paikallisten yhteisöjen pyyntöihin sekä alueille, joilla meillä on yhteistyökumppanit ja paikalliset resurssit kestävien ohjelmien rakentamiseen ja ylläpitoon.

Niissä harvoissa liiketoimintayksiköissä, joissa emme pääse sataan prosenttiin, korvaustyö keskittyy maantieteellisille ydinalueille, joilla vesirasitus on suurinta.

K: Miten Coca-Colan vedenkorvaustoimenpiteet muuttuvat nyt, kun vuoden 2020 tavoite on saavutettu?

V: Pyrkimyksemme korvata kokonaisvedenkulutuksemme ei pääty tämän tavoitteen täyttymiseen. Kestävyystyömme on jatkuvaa, ja aikomus on korvata 100 % juomiin ja tuotantoon käyttämästämme vedestä myös liiketoimintamme kasvaessa. Se merkitsee sitä, että aiomme jatkossakin tasapainottaa vedenkäyttöämme vuosittain jätevesien käsittelyn ja vedenkorvaushankkeiden kautta. 100-prosenttinen korvaus on keskeinen tavoite sekä meille että pullotuskumppaneillemme.

K: Teettekö yhteistyötä muiden yritysten, jopa kilpailijoiden kanssa?

V: Vesiasioissa teemme laajaa yhteistyötä muiden yritysten, myös kilpailijoiden, kanssa ja olemme siitä ylpeitä. Vesihaasteet ovat yhteisiä paikasta riippumatta. Yhteisten vesivarantojen kestävyys ei ole meille kilpailuasia. Kilpailemme markkinoilla, mutta kestävä vedenkäyttö edellyttää kollektiivisia toimia. Kaikki – ihmiset, yhteisöt, ekosysteemit, viljelijät, yritykset – tarvitsevat kestäviä vedenlähteitä. Useimmiten yksittäisen vedenkäyttäjän toimenpiteet tai niiden puute eivät riitä vaikuttamaan vedenkäytön suurempiin haasteisiin laajemmin.

Pyrimme kaikessa omien tuotantolaitostemme ulkopuolisessa työssä etsimään yhteistyökumppaneita ja yhteisiä tavoitteita. Yhteistyö hyödyntää kaikkien osapuolten resursseja, mahdollistaa laajemmat ja vaikutuksiltaan suuremmat hankkeet sekä innostaa toivottavasti mukaan myös muita. Lukuisat Water Fund -rahastot, joissa olemme mukana The Nature Conservancyn ja muiden kumppanien kanssa, ovat tästä hyvä esimerkki. Rahastojen toiminta edellyttää lähtökohtaisesti, että mahdollisimman suurin osa tietyn jaetun vesivarannon käyttäjistä yhdistää voimansa.

Selkeimpänä esimerkkinä PepsiCo, tärkein kilpailijamme monilla markkinoilla, on mukana 2030 Water Resources Groupin kanssa tekemissämme vesikäytäntösitoumuksissa.

Yhteistyö muiden yritysten kanssa ei tapahdu vain ruohonjuuritasolla. Olemme muiden yritysten kanssa mukana useissa organisaatioissa, jotka pyrkivät kehittämään ja jakamaan parempia käytäntöjä sekä keskustelemaan haasteista ja ratkaisuista. Näihin kuuluvat UNGC:n CEO Water Mandate ja the Beverage Industry Environmental Roundtable.