Keittiömestari Jaakko Sorsa on varmasti Hongkongin tunnetuin suomalainen. Hän vastaa nykyään GR8 Leisure Concept -ketjun kahdesta hotellista, niissä sijaitsevista ravintoloista ja baareista. Myös Särkänlinnasta ja Chez Dominiquesta tuttu huippukokki suosii Coca-Colaa mieluiten savustetun tai täyteläisen kalan kumppanina. Hän on hyvillään Suomen ruokakulttuurin nykytilasta: maailmaa nähneiden nuorten kokkien omaleimaiset ravintolat ovat vastaisku New Nordic -trendille.

Jaakko Sorsa karisti kotimaan pölyt jaloistaan jo 22 vuotta sitten, kun lähti ravintola Palacen työharjoittelusta YK-joukkoihin Libanoniin. Nykyään hän toimii Hongkongissa GR8 Leisure Concept-hotelliketjun Group Executive Chef -vastaavana.

Jaakon 14 vuotta sitten perustama pohjoismainen ravintola FINDS kuuluu GR8-ketjuun. FINDSin lisäksi hänellä on vastuullaan ketjun toisen italialaisravintolan Cafe Roman toiminta.

Hongkongissa ravintolan keski-ikä on kaksi vuotta

Hongkongissa asunnot ovat pieniä ja keittiöt vielä pienempiä. Niinpä myös arkiateriat syödään kodin ulkopuolella vähintään 5–6 kertaa viikossa.

Dynaamisessa suurkaupungissa ravintolamaailman syklit ovat nopeita. Ravintolat vaihtavat konseptia tiheästi, ja ravintolan keski-ikä on vain noin kaksi vuotta.

Ravintolassa annokset yleensä jaetaan koko seurueen kesken, ja lasissa kuplii usein virvoitusjuoma tai mehu. Jaakon mielestä Coca-Cola sopii parhaiten savustettujen ruokien kumppaniksi. Hän sanoo, että erityisesti lohen muhkeudelle ja rasvaisuudelle Coca-Cola tuo hapokkaan vastapainon.

”Missään ei Coca-Cola kuitenkaan maistu paremmalta kuin lapsuudenmuistoissani. Lauantai-iltaisin vanhemmat toivat aina kokista kaupasta ja me lapset joimme sitä suurella riemulla. Elannon lihapiirakka ja Coca-Cola – sellaista yhdistelmää en ole maailman metropoleistakaan löytänyt.”

Hongkongin ruokamaailma on runsaudensarvi

Moni luulee, että Aasian kuuluisat suurkaupungit Singapore ja Hongkong ovat toisensa kopioita ruokakulttuurin suhteen. Kaikkea vielä, sanoo Hongkongissa lähes 15 vuotta asunut keittiömestari.

”Hongkongin ruokamaailma on paljon monikansallisempi kuin Singaporen. Kaupungissa asuu paljon esimerkiksi thaimaalaisia ja vietnamilaisia, mutta täällä he voivat laittaa ruokaa korkealuokkaisemmista raaka-aineista kuin kotimaassaan. Täältä saa aivan kaikkia raaka-aineita. Kun lehdissä ei ole sensuuria, ei sitä ole ruoassakaan.”

Jaakko kertoo, että Hongkongin keittiössä ovat kaikki eri Kiinan maakunnat tasapuolisesti edustettuina: Peking, Sichuan, Shanghai ja Kanton. Kaupungissa nautitaan paljon mereneläviä, esimerkiksi höyrytettyä kalaa, jossa on mausteena soijaa ja päällä kevätsipulia

”Toinen paikallinen herkku ovat pienet venussimpukat sekä fermentoitu mustapapu-chilisoosi. Ja joka ei täällä ole maistanut dimsuneja – pieniä, höyrytettyjä taikinanyyttejä – ei voi sanoa kaupungissa käyneensäkään.”

Suomalaiskokit hakevat identiteettiään

Vaikka Jaakko on tehnyt suurimman osa urastaan ulkomailla, on hän myös kotimaan ravintolapiireissä tunnettu kasvo. Suomessa hän on työskennellyt muun muassa ravintola Särkänlinnassa ja Chez Dominiquessa Hans Välimäen rinnalla.  

Honkongista käsin näyttää nyt siltä, että suomalaiskokit hakevat kovasti identiteettiään.

”Suomessa koko kansan ruokatietoisuus ja ruoan taso ovat viime vuosina nousseet todella paljon, ja ’new Nordic’ -trendi alkaa vähitellen rauhoittua. Kun loppuu ramppaaminen muihin Pohjoismaihin ideoita hakemaan, suomalaiset kokit saavat tehdä rauhassa omia kokeilujaan ja hakea omaa linjaansa”, Jaakko sanoo.

”On hienoa, että nuoret suomalaiskokit liikkuvat ympäri maailmaa ja avaavat omia ravintoloita palattuaan takaisin. Suomen ravintolamaailmaan nousee näin pieniä, omaleimaisia, kokkivetoisia ravintoloita, eikä vain ketjumaisia isoja toimijoita. Myös uuden suunnan toimintamalli on mainio, missä ravintolaketjuilla on osaomistus eli kokeilla on ketjun tuki takana ja he voivat keskittyä tekemiseen.”

Coca-Cola esittelee vuonna 2018 kahdeksan suomalaista huippukokkia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet ulkomailla. Haastattelut valottavat ammattilaisten suhdetta suomalaiseen ja edustamansa maan ruokakulttuuriin sekä sen erityispiirteisiin.  Näin syntyy tarina siitä, miten suomalainen osaaminen yhdistyy kansainväliseen keittiöön.

Ruoanlaittomenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat eri puolilla maailmaa, mutta yksi pysyy: 132-vuotias Coca-Cola. Se on juurtunut osaksi eri maiden ruokakulttuuria ja on paikallinen raaka-aine, mauste tai ruokien makuprofiiliin sopiva juoma, oltiin sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa. 

Ruokamatka-sivustolla Coca-Colan ystävät voivat  ruokamatkailla omassa keittiössään. Ruokamatka-sivustolle on koottu Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä niin Amerikasta, Euroopasta kuin Aasiasta.