Koko Suomen tuntema keittiömestari Kape eli Kari Aihinen haluaa voin kunnon voina, kerman kermana ja Coca-Colan punaisena. Kun raaka-aine on aito ja laadukas, ei ruoka tai juoma kaipaa kikkailuja. Koko kansan Kapella on kuitenkin jäätävä näkemys Suomen ruokakulttuurin nykytilasta. Suomalaisten ruokavaikuttajien pitäisi tehdä valtavasti töitä ja edetä yhteisrintamana, jotta suomalainen ruokakulttuuri saataisiin voimiinsa.

Kuvat: Noora Nordlund

Ravintola Savoyn keittiöpäällikkö ja Roster-ravintoloiden ravintoloitsija Kape Aihinen ei esittelyjä kaipaa. Hänellä on poikkeuksellinen näköalapaikka suomalaisen ruoanlaiton maailmaan. Tavallinen kansa tietää hänet myös keittokirjoista sekä kokkiohjelmista, joista suosituin lienee Kaappaus keittiössä.

Kape on työskennellyt urallaan myös Radisson SAS Plazassa, Palace Gourmetissa, G. W. Sundmansilla ja Chez Dominiquessa. Hän on Suomen kokkimaajoukkueen kapteeni. Tämä mies, jos kuka tietää, mitä suomalaiselle ruoalle kuuluu. Missä mennään? Mitkä ovat Suomen vahvuuksia? Mitä meidän kannattaisi tehdä toisin?

Suomalainen ruoka nousuun yhteistyöllä!

– Suomalaiset kokit ovat yhtä taitavia kuin missä tahansa muussakin maassa. Meillä on kiistattomia vahvuuksia kuten puhtaus, suomalainen luonto ja järvet, ja niille pitäisi saada nostetta. Suomalaisessa ruokakulttuurissa ei kuitenkaan ole riittävää voimaa. Kukaan ei tunne kokkimaajoukkueemme jäseniä Suomessa. Ei Suomi ole mikään ruokamaa tai Helsinki samanlainen ”ruoka-destination” kuin esimerkiksi Kööpenhamina tai Tukholma. Ei täällä luoda ruokatrendejä, Kape pamauttaa.

Hänen mielestään suomalaista ruokakulttuuria vaivaa arvostuksen puute jopa kotimaassa. Kape korostaa, että nyt tarvittaisiin laajalla rintamalla yhteistyötä ja merkittäviä markkinointipanostuksia, jotta ruokakulttuurimme nousisi loistoonsa.

– Ruoka-alan huippuosaajien pitäisi olla koko ajan esillä mediassa. Meidän pitäisi tehdä valtavasti duunia, jotta saisimme suomalaisen ruokakulttuurin voimiinsa. Nyt tarvittaisiin suomalaisen ruoan markkinointikampanja, jossa olisi mukana kovan tason toimijoita yhtenä rintamana aina Sauli Niinistöä myöten. Mutta kuka maksaisi sellaisen kampanjan? Suomessa ravintolabisneksen katteet ovat pienet. Kokilla on oma elämä ja usein perhe elätettävänä. Ei silloin ehdi minglata.

Aidot raaka-aineet kunniaan

Kape yltyy suorastaan kaunopuheiseksi, kun puhutaan raaka-aineista. Hänen mielestään Suomessa parasta ovat puhtaan luonnon antimet: poro, lohi, marjat, mädit sekä kantarellit, tatit, suppilovahverot ja muut villisienet, joita arvostetaan aivan liian vähän.

– Ajatellaan vaikkapa Lapin luontoa: siellä on poroa, lohta ja marjoja. Kuitenkin lappilaisissa ravintoloissa syödään kananuggetteja ja ranskalaisia, Kape harmittelee.

– Lempimausteitani ovat tilli, fenkoli, pippuri, voi ja kerma. Olen tässä mielessä uskovainen: meillä Savoyssa tehdään korvasienimuhennos kuohukermaan ja oikeaan voihin eikä mihinkään margariiniin. Kun ruoan pääraaka-aine on hyvä, ei ruokaa paljoa tarvitse prosessoida.

Savoyssa ja Rosterissa käytettyjen aitojen raaka-aineiden joukosta on jo kymmenen vuoden ajan löytynyt myös yllätyselementti: Coca-Cola original. Sitä käytetään kesäisin grillikaudella makeassa barbeque-kastikkeessa, jonka resepti löytyy myös Kape 24h-keittokirjasta. Parhaimmillaan Suomen suosituin virvoitusjuoma on Kapen mielestä kuitenkin lasissa.

– Hikisen päivätreenin jälkeen ei ole mitään parempaa kuin kylmä Cokis legendaarisesta 0,35 jääkylmänä lasipullosta nautittun. Sitä voi käyttää myös barbeque-kastikkeen siirapiksi, mutta oma suositukseni kyllä on nauttia pihvi pihvinä ja Cokis Cokiksena.

Anna ja ota aikaa ruoanlaitolle!

Ikonisen ravintola Savoyn keittiömestarina Kape elää suomalaisen fine dining -ruoan ytimessä. Hänellä on tv-ohjelmiensa ansiosta kuitenkin harvinainen näköala myös tavallisen kansan keittiöihin. Siellä ongelmana on – hieman yllättäen – syömättömyys.

– Ruoanlaittoon kannattaisi ottaa aikaa ja antaa aikaa. Perheiden pitäisi käydä yhdessä kaupassa, kokata yhdessä ja syödä yhdessä saman pöydän ääressä ilman puhelimia ja iPadeja. Useinkaan ongelma ei ole se, mitä syödään vaan koska syödään. Jos aamusta pitkälle iltaan napsitaan pelkkiä välipaloja ja iltakahdeksalta syödään päivän pääateriana perunaa ja jauhelihakastiketta, ollaan ongelmissa. Ihmisen pitäisi syödä tasaisesti viisi kertaa päivässä.

Suunnitelmallisuus ja perusasioiden arvostus, niillä päästäisin Kapen mukaan jo pitkälle.

– Suomalaiset kaipaavat iloa, innostusta ja halua ruoanlaittoon. Ruokaa pitäisi laittaa suunnitelmallisesti kunnon raaka-aineista – ruoalla pitäisi olla muutakin arvoa kuin mahan täyttyminen. Jos huomenna on kiireinen treenipäivä, kannattaisi kinkkukiusaus tai makaronilaatikko tehdä etukäteen edellispäivänä. Ottaa ja antaa aikaa ruoanlaitolle.

 

Coca-Cola esittelee vuonna 2018 kahdeksan suomalaista huippukokkia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet ulkomailla. Haastattelut valottavat ammattilaisten suhdetta suomalaiseen ja edustamansa maan ruokakulttuuriin sekä sen erityispiirteisiin.  Näin syntyy tarina siitä, miten suomalainen osaaminen yhdistyy kansainväliseen keittiöön.
Ruoanlaittomenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat eri puolilla maailmaa, mutta yksi pysyy: 132-vuotias Coca-Cola. Se on juurtunut osaksi eri maiden ruokakulttuuria ja on paikallinen raaka-aine, mauste tai ruokien makuprofiiliin sopiva juoma, oltiin sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa.
Coca-Cola tarjoaa ystävilleen myös mahdollisuuden kokeilla makumatkailua omassa keittiössään. Uudelle Ruokamatka-sivustolle on koottu Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä niin Amerikasta, Euroopasta kuin Aasiasta.