Perheiden pitäisi laittaa ruokaa yhdessä eikä räplätä kännyköitä ruokapöydässä

Julkisuudesta tunnetut keittiömestarit Kari Aihinen ja Eder Rodriguez ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa ruokaa ei arvosteta tarpeeksi. Ongelma näkyy jo tavallisten perheiden ruokapöydissä. Siinä missä meksikolainen laittaa ruokaa yhdessä koko perheen voimin ajan kanssa, suomalainen lämmittää einekset ja räplää ruokapöydässä puhelimia. Molemmat huippukokit ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset kaipaavat iloa, innostusta ja halua ruoanlaittoon. Ruoalla pitäisi olla muutakin arvoa kuin mahan täyttyminen.

Kari Aihinen: Suomi ei ole mikään ruokamaa

Kaiken kansan tunteman huippukokki Kari Aihisen mielestä suomalaista ruokakulttuuria vaivaa arvostuksen puute. Ravintola Savoyn keittiömestarina toimivan Aihisen mielestä nyt tarvittaisiin laajalla rintamalla yhteistyötä ja merkittäviä markkinointipanostuksia, jotta ruokakulttuurimme nousisi loistoonsa.

– Suomalaiset kokit ovat yhtä taitavia kuin missä tahansa muussakin maassa. Meillä on kiistattomia vahvuuksia kuten puhtaus, suomalainen luonto ja järvet, ja niille pitäisi saada nostetta. Suomalaisessa ruokakulttuurissa ei kuitenkaan ole riittävää voimaa. Kukaan ei tunne kokkimaajoukkueemme jäseniä Suomessa. Ei Suomi ole mikään ruokamaa tai Helsinki samanlainen ”ruoka-destination” kuin esimerkiksi Kööpenhamina tai Tukholma. Ei täällä luoda ruokatrendejä, Aihinen väittää.

– Ruoka-alan huippuosaajien pitäisi olla koko ajan esillä mediassa. Meidän pitäisi tehdä valtavasti duunia, jotta saisimme suomalaisen ruokakulttuurin voimiinsa. Nyt tarvittaisiin suomalaisen ruoan markkinointikampanja, jossa olisi mukana kovan tason toimijoita yhtenä rintamana aina Sauli Niinistöä myöten. Mutta kuka maksaisi sellaisen kampanjan? Suomessa ravintolabisneksen katteet ovat pienet. Kokilla on oma elämä ja usein perhe elätettävänä. Ei silloin ehdi minglata.

Perheiden pitäisi ottaa ja antaa aikaa ruoanlaitolle

Aihisen mielestä suomalaisessa ruoassa parasta ovat puhtaan luonnon antimet.

– Ajatellaan vaikkapa Lapin luontoa: siellä on poroa, lohta ja marjoja. Kuitenkin lappilaisissa ravintoloissa syödään kananuggetteja ja ranskalaisia, hän harmittelee.

Aihisella on tv-ohjelmiensa ansiosta harvinainen näköala tavallisen kansan keittiöihin. Hän kertoo, että siellä ongelmana on syömättömyys.

– Perheiden pitäisi käydä yhdessä kaupassa, kokata yhdessä ja syödä yhdessä saman pöydän ääressä ilman puhelimia ja iPadeja. Useinkaan ongelma ei ole se, mitä syödään vaan koska syödään. Jos aamusta pitkälle iltaan napsitaan pelkkiä välipaloja ja iltakahdeksalta syödään päivän pääateriana perunaa ja jauhelihakastiketta, ollaan ongelmissa. Ihmisen pitäisi syödä tasaisesti viisi kertaa päivässä.

Suunnitelmallisuus ja perusasioiden arvostus, niillä päästäisin Kapen mukaan jo pitkälle.

– Suomalaiset kaipaavat iloa, innostusta ja halua ruoanlaittoon. Ruokaa pitäisi laittaa suunnitelmallisesti kunnon raaka-aineista – ruoalla pitäisi olla muutakin arvoa kuin mahan täyttyminen. Jos huomenna on kiireinen treenipäivä, kannattaisi kinkkukiusaus tai makaronilaatikko tehdä etukäteen edellispäivänä. Ottaa ja antaa aikaa ruoanlaitolle.

Lue lisää Aihisen ajatuksista täältä >> Kari Aihinen

Eder Rodriguez: Ruoka on Meksikossa asia, joka yhdistää perheitä

Top Chef -kilpailusta tuttu meksikolainen Eder Rodriguez on asunut vuosikymmenen ajan Suomessa. Hän työskenteli pitkään maineikkaassa ravintola Smörissä sekä muissa fine dining -ravintoloissa kuten ravintola Nokassa ja ravintola Sergio’sissa. Kolme vuotta sitten hän avasi Turkuun oman ravintolansa.

Meksikossa yhdessä syöminen on tärkeä osa kulttuuria. Esimerkiksi perhejuhlat ovat huippuhetkiä, joita varten koko perhe saattaa kokata yhdessä päiväkausia.

– Laitamme usein ruokaa yhdessä, käytämme siihen paljon aikaa, syömme yhdessä ja syödessämme puhumme ruoasta. Omassa perheessäni oli aina hyvin tärkeää, että söimme koko perheen kesken ainakin päivän pääaterian. Pöydän ympärillä käydään päivän tärkeimmät keskustelut.

Suomalaiset eivät osaa syödä sormin

Ura ravintoloitsijana on ollut oppimista sekä ravintoloitsijalle itselleen että asiakkaille. Vuodet ovat opettaneet Rodriguezille paljon suomalaisesta ruokakulttuurista, mutta tietyt asiat yllättävät edelleen.

– Sormiruokailu on monille suomalaisille uutta. Esimerkiksi tacot ovat ruokalaji, joka Meksikossa syödään sormin. Sydämeni särkyy aina, kun näen ihmisten syövän niitä veitsellä ja haarukalla.

Vielä muutama vuosi sitten Rodriguez ikävöi päivittäin meksikolaista ruokaa ja kaikkea siihen liittyvää.

– Ennen kuin perustin oman ravintolan, minulla oli joka päivä ikävä meksikolaista ruokaa. Nykyään kaipaan eniten kunnon tacoja, joita saa esimerkiksi Mexico Citystä tai sen lähistöltä, kotikaupungistani Tolucasta. En tarkoita mitään kovakuorisia kaupan tacoja vaan oikeita, käsintehtyjä tacoja. Haluaisin nauttia niitä taas yhdessä perheeni ja ystävieni kanssa.

Lue tarkemmin Rodriguezin ajatuksista täältä >> Eder Rodriques

 


Coca-Cola esittelee Ruokamatka-sivustollaan kahdeksan suomalaista huippukokkia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet ulkomailla. Haastattelut valottavat ammattilaisten suhdetta suomalaiseen ja edustamansa maan ruokakulttuuriin sekä sen erityispiirteisiin.  Näin syntyy tarina siitä, miten suomalainen osaaminen yhdistyy kansainväliseen keittiöön.

Ruoanlaittomenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat eri puolilla maailmaa, mutta yksi pysyy: 132-vuotias Coca-Cola. Se on juurtunut osaksi eri maiden ruokakulttuuria ja on paikallinen raaka-aine, mauste tai ruokien makuprofiiliin sopiva juoma, oltiin sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa.

Coca-Cola tarjoaa ystävilleen myös mahdollisuuden kokeilla makumatkailua omassa keittiössään. Uudelle Ruokamatka-sivustolle on koottu Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä niin Amerikasta, Euroopasta kuin Aasiasta.