Suomessa ruokaan ja syömiseen liittyy monia huippujuttuja, joita kotimaassa ei ymmärretä, huomauttavat ulkomailla työskentelevät ruoka-alan ammattilaiset Jaakko Sorsa, Olivia Manner ja Sanni Tikkanen. Suomessa erikoisruokavalioiden huomioon ottaminen on globaalisti korkealla tasolla, kotoisat perinneruokamme ovat roskaruokaan tottuneelle maailmankansalaiselle ylellisyyttä ja nuorten suomalaiskokkien perustamat uudet ravintolat nostavat Suomen ruokakulttuurin vielä muiden Pohjoismaiden tasolle.

Sanni Tikkanen: Suomi on erikoisruokavalioiden pyhättö

Sanni Tikkanen on Keski-Euroopan Michelin-ravinoloissa työskennellyt nuori, nouseva kokkilahjakkuus. Hän on luonut uraa Sveisissä Le Point de Brent Montreux -ravintolassa sekä Ranskassa Le Chabichou Courchevel -ravintolassa, jotka molemmat on palkittu kahdella Michelin-tähdellä.

Tikkanen hämmästelee, miten perinteikkäissä eurooppalaisravintoloissa suhtaudutaan erikoisruokavalioihin.

”Jos ravintolaan tulee yksi gluteeniton asiakas, keittiössä voi syntyä paniikki. Mikäli asiakkaalla on maitoallergia tai laktoosi-intoleranssi, maitoa ei ruoassa automaattisesti korvata millään. Niinpä asiakkaan kokemus saattaa olla hyvin erilainen, jos hän ei ole ilmoittanut ruokavaliostaan etukäteen ravintolaan. Työskentelin Ranskassa melkein puoli vuotta ja koko sinä aikana ravintolaan tuli vain yksi vegaani. Ehkä allergiset tai erikoisruokavaliota noudattavat eivät täällä uskalla lähteä ulos syömään?”, Tikkanen pohtii.

Myös kierrätysasioissa suomalaiset ovat muuta Eurooppaa edellä, Tikkanen kertoo.

”Kun tulin Keski-Eurooppaan, olin kierrätysasioista suorastaan järkyttynyt: täällä ei kierrätetä juuri mitään. Ranskaan verrattuna Suomessa kierrätetään ihan kaikki, paikalliset voisivat ottaa meistä oppia.”

Lue lisää Tikkasen ajatuksista Coca-Colan Ruokamatka-sivustolta >>

Jaakko Sorsa: Hyvä, että ramppaaminen muissa Pohjoismaissa loppuu

Hongkongin tunnetuin suomalainen, keittiömestari Jaakko Sorsa on tarkkaillut Suomen ruokakulttuuria ulkomailta käsin jo yli 20 vuoden ajan. Hänen mielestään Suomen kansan ruokatietoisuus ja ruoan taso ovat viime vuosina nousseet todella paljon.

Särkänlinnasta ja Chez Dominiquesta tuttu keittiömestari vastaa nykyään Hongkongissa GR8 Leisure Concept -ketjun kahdesta hotellista, niissä sijaitsevista ravintoloista ja baareista.

Sorsa on hyvillään siitä, että niin sanottu ’new Nordic’ -trendi on rauhoittumassa. Kun villitys oli kiivaimmillaan, suomalaiskokit ’ramppasivat ’ muissa Pohjoismaissa etsimässä uusia ideoita sen sijaan, että olisivat katsoneet lähelle.

”Nyt suomalaiset kokit saavat tehdä rauhassa omia kokeilujaan ja hakea omaa linjaansa. On hienoa, että nuoret suomalaiskokit liikkuvat ympäri maailmaa ja avaavat omia ravintoloita palattuaan takaisin. Suomen ravintolamaailmaan nousee näin pieniä, omaleimaisia, kokkivetoisia ravintoloita,” Sorsa toteaa.

Lue lisää Sorsan ajatuksista Coca-Colan Ruokamatka-sivustolta >>

Olivia Manner: Suomessa yksilökeskeisyys näkyy lapsiperheiden ruokapöydissä

Dubaissa työskentelevä Olivia Manner tietää, että ravintoloissa ei tarvitse olla eri ruokia lapsille ja aikuisille.

”Dubaissa lapsiperheet ovat tervetulleita joka ravintolaan. Täällä ei ole ongelma, vaikka lapset pitäisivät meteliä ja ruokaa tippuisi lattialle. Lapset syövät aikuisten kanssa Michelin-ravintolassa siinä missä muutkin.”

Manner palvelee kansainvälistä asiakaskuntaa Dubaissa nettipohjaisen ruokakassipalvelunsa Hello Chef:n kautta. Yritys suunnittelee asiakkailleen viikoittain vaihtuvan ruokalistan ja toimittaa ainekset kotiovelle. Manner harmittelee, että Suomessa yksilökeskeisyys vaikuttaa erityisesti lapsiperheiden ruokapöydissä.

”Yhdessä syöminen ja ruoan laittaminen yhdessä on jotain, joka olisi hyvä oppia pienestä pitäen. Ruoka on asia, joka voisi saattaa suomalaiset taas yhteen.

Manner on asunut ulkomailla yli kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on oivaltanut, että Suomen ruokakulttuuriin ei onneksi kuulu nyhertely ja hienostelu.

”Yksinkertaiset, koristelemattomat ruokalajimme ovat herkullisia sinänsä. Esimerkiksi hyvin tehty siskonmakkarakeitto tai vispipuuro on silkkaa ylellisyyttä.”

Lue lisää Mannerin ajatuksista Coca-Colan Ruokamatka-sivustolta >>

 

Coca-Cola esittelee Ruokamatka-sivustollaan kahdeksan suomalaista huippukokkia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet ulkomailla. Haastattelut valottavat ammattilaisten suhdetta suomalaiseen ja edustamansa maan ruokakulttuuriin sekä sen erityispiirteisiin.  Näin syntyy tarina siitä, miten suomalainen osaaminen yhdistyy kansainväliseen keittiöön.

Ruoanlaittomenetelmät ja raaka-aineet vaihtelevat eri puolilla maailmaa, mutta yksi pysyy: 132-vuotias Coca-Cola. Se on juurtunut osaksi eri maiden ruokakulttuuria ja on paikallinen raaka-aine, mauste tai ruokien makuprofiiliin sopiva juoma, oltiin sitten Aasiassa, Euroopassa tai Amerikassa.

Coca-Cola tarjoaa ystävilleen myös mahdollisuuden kokeilla makumatkailua omassa keittiössään. Uudelle Ruokamatka-sivustolle on koottu Coca-Cola-vaikutteisia reseptejä niin Amerikasta, Euroopasta kuin Aasiasta.