Kansainvälisesti toimivien yritysten alihankintaketjuissa työskentelee miljoonia lapsityöläisiä. Ongelma on ikivanha, mutta viime vuosina siihen on löydetty uusia ratkaisukeinoja, kirjoittaa ILO-IPEC-järjestön lapsityövoimaan erikoistunut asiantuntija Benjamin Smith. Tärkeää on ymmärrys ongelman syistä sekä hallitusten ja yritysten välinen yhteistyö.

Jalkapallotakkiin pukeutunut 14-vuotia Mehmet väläyttää ison hymyn puhuessaan perheestään ja arkirutiineistaan. Hän taivuttaa puun alaoksaa:

”Näin tartut oksaan ja poimit hasselpähkinät, yksi kerrallaan”, poika kuvailee.

Mehmet on yksi tuhansista lapsista, joka on apuna hasselpähkinöiden sadonkorjuussa Turkissa. Maassa kasvatetaan kolme neljäsosaa maailman hasselpähkinöistä.

Lapset työskentelevät viljelmillä perheidensä kanssa ja siirtyvät pellolta toiselle. Perheet asuvat telttakylissä, joista puuttuvat kaikki asumisen perusmukavuudet. Mehmetin kaltaiset lapset haluaisivat pysyä mieluiten koulussa ikätovereidensa kanssa samalla luokalla. Käytännössä hänen ei kuitenkaan ole mahdollista käydä koulua säännöllisesti.

Mehmetin tarina on valitettavan yleinen. Hän on yksi miljoonista lapsityöläisistä, jotka ovat unohtuneet kansainvälisten toimitusketjujen uumeniin. Lapsia on töissä kaivoksilla, rakennustyömailla, maataloudessa, teollisuudessa ja palvelualalla kaikkialla maailmassa. Vaikka kunnollisia tilastoja ei ole, joidenkin tietojen mukaan peräti 168 miljoonaa lasta on kansainvälisesti toimivien yritysten alihankkijoiden palveluksessa.

ei_lapsityölle.jpg

Lapsityöläisten määrä väheni kolmanneksella 10 vuodessa

Lapsityövoiman käyttö on valtava epäkohta, mutta onneksi tunnelin päässä on myös valoa. Vuosien 2002 ja 2012 välillä lapsityöläisten määrä väheni kolmanneksella. Mikä tärkeintä, ymmärrys ongelman syistä ja ratkaisukeinoista on kirkastunut. Olennaista on poliittinen päätöksenteko. Hallitusten yhdessä tekemät päätökset voivat olla nopea apu.

Poliittisten päätösten johdonmukaisuus on tärkeää. Valtioiden on tarjottava pakollista, laadukasta perusopetusta kaikille alaikäisille. Lapsityövoiman käyttö on kiellettävä laissa ja viranomaisten on yhdistettävä työsuojelutarkastukset, koulujen oppilasrekisterit ja muut julkiset palvelut, jotta lapsityön jäljille päästäisiin. Lapsityövoiman käytön ehkäisy on yhdistettävä muihin yhteiskunnallisiin hankkeisiin kuten maaseudun kehitysohjelmiin.

Myös yritysten on toimittava yhtenäisenä rintamana. Niiden on sitouduttava julkisesti ihmisoikeuksiin ja ilmaistava selkeästi alihankkijoilleen, että lapsityövoiman käyttö ei ole sallittua. Taistelu ongelmaa vastaan saattaa vaikuttaa pelottavalta urakalta. Siinä on kuitenkin kyse vain siitä, että yrityksen sisällä kerrotaan avoimesti toimitusketjusta ja kannustetaan henkilöstöä toimimaan lapsityötä vastaan. Tämä on 2010-luvun vastuullisten yritysten tapa toimia.

Mehmetin kohtalo antaa toivoa, sillä tarina ei pääty kosteille hasselpähkinäviljelmille. Poika pääsi kouluun, sillä Turkin hallitus käynnisti työsuojelutarkastukset pähkinäviljelyksillä ja hyväksyi lain, joka takaa pähkinäalueilla työskentelevien perheiden lapsille koulutuksen sekä muita peruspalveluita. Tilanteeseen vaikutti olennaisella tavalla CAOBISCO, joka on hasselpähkinöitä ostavien yritysten yhteistyöjärjestö. Uuden lain syntyyn vaikutti myös kansainvälinen työjärjestö ILO.

Ruohonjuuritason toimenpiteet auttavat

Ihmisten elinolojen parantaminen paikallisyhteisöissä on olennaisessa asemassa ongelman ratkaisussa. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa paikalliset ammattiliitot ovat auttaneet pienviljelijöitä parantamaan työskentelyolosuhteita viljelyksillä ja pääsemään sosiaaliturvapalveluiden piiriin. Pienviljelijöiden maatilojen tuottavuus on parantunut, kun tiiviimmän yhteistyön ansiosta viljelijät ovat omaksuneet uusia viljelytekniikoita ja saaneet parempia hintoja myymästään raaka-aineesta.

Ongelman ratkaisuun ei toki ole oikotietä. Yritykset oppivat toisiltaan, kun ne toimivat yhdessä epäkohtien poistamiseksi. Coca-Cola on esimerkiksi ILO:n Child Labor Platform -foorumin jäsen. CLP on yhteistyöfoorumi, jossa yritysten edustajat, hallitukset ja muut tahot voivat kokoontua yhteen jakaakseen parhaita käytäntöjä sekä luodakseen aloitteita lapsityöongelman ratkaisemiseksi. Foorumin toiminta perustuu YK:n Global Compact -aloitteeseen, joka ottaa kantaa ihmisoikeuksiin, työelämän standardeihin, ympäristöön ja korruption kitkemiseen. Foorumin toiminnassa ovat mukana myös työnantajia ja ammattiliittoja edustavat kansainväliset järjestöt.

Lapsityön ehkäisyllä ei ole pitkiä perinteitä. ILO:n tavoite on tehdä loppu lapsityövoiman ja kaiken pakkotyövoiman käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaaksemme meidän on ymmärrettävä paremmin ongelman syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja nopeutettava ratkaisutoimenpiteitä.

benjamin_smith.jpg

Benjamin Smith työskentelee ILO:on kuuluvassa IPEC -järjestössä (International Programme on the Elimination of Child Labour) lapsityövoimaan erikoistuneena asiantuntijana

Lue alkuperäinen artikkeli täältä.