Moni pitää Coca-Colaa amerikkalaisuuden ikonina, ja yllättyy kuullessaan, että oikeasti kaikki Suomen Coca-Colat tulevat Keravalta.  Sinebrychoff ja Suomen Coca-Cola työskentelevät tiiviisti yhdessä Coca-Cola-yhtiön virvoitusjuomien valmistuksessa. Coca-Colan tuotantoon osallistuu iso joukko ihmisiä, joista jokaisen työpanos on korvaamaton.

Coca-Colaa sokerilla tai ilman on valmistettu Suomessa ja kotimaisin voimin jo 60 vuoden ajan, aina vuodesta 1957 lähtien. Legendaaristen virvoitusjuomien suuri salaisuus on niitä tekevien ihmisten osaaminen. Tässä muutama Sinebrychoffin työntekijä kertoo, miten Coca-Cola syntyy:

Arto Hokkanen: ”Coca-Colan resepti on täällä Sinebrychoffillakin salaisuus” 

Toimin työnjohtajana virvoitusjuomaosastolla, jossa valmistamme Coca-Colan sekä muut virvoitusjuomat ja vedet. Meillä on osastolla töissä 17 operaattoria, jotka valmistavat juomat: he valvovat, että Coca-Colaan tulee oikea suhde vettä, sokeria, hiilidioksidia sekä salaista juomaseosta, jonka resepti on meillä täällä Sinebrychoffillakin salaisuus. Työnjohtajia osastollamme on kolme. Me vastaamme osaston päivittäisestä pyörittämisestä: siitä, että kaikki tapahtuu esimerkiksi hygienia-, turvallisuus- ja laatuohjeiden mukaan. Työmme ohjenuora on Coca-Colan oma operationaalinen manuaali, joka on osin jopa tiukempi kuin Suomen laki!

Kirsi Laitinen: ”Täyttöosastolle tulee valmiiksi sekoitettu Coca-Cola virvoitusjuomaosastolta putkia pitkin” 

Minä työskentelen täyttöosastolla operaattorina. Meille täyttöosastolle tulee valmiiksi sekoitettu Coca-Cola virvoitusjuomaosastolta putkia pitkin isoihin tankkeihin. Sieltä se menee seuraavaksi täyttökoneeseen, jossa pyörivät tyhjät pullot. Oma tehtäväni on valvoa, että juoma menee pulloihin kuten pitääkin ja että korkit sekä etiketit menevät kunnolla paikoilleen. Jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ryhdyn korjaaviin toimenpiteisiin. Meiltä täyttöosastolta täytetyt pullot menevät varastoon ja sieltä edelleen jakelukeskukseen.

Joonas Pihlström: ”Logistiikkakeskuksessa laitteet vievät Coca-Colat odottamaan lastausta” 

Minä toimin operaattorina logistiikkakeskuksessa. Työ on monipuolista automatisoitujen laitteiden ja varaston valvomista: APS-laite esimerkiksi kerää asiakkaiden tilaamat tuotteet ja keltaiset automaattitrukit, niin sanotut vihivaunut, vievät lavat lähetysalueelle odottamaan kuorma-autoihin lastausta. Meitä on vuorossa yleensä kuusi operaattoria. Olen työskennellyt osastolla 10 vuotta ja sinä aikana oppinut paljon, eli osaan hoitaa häiriöt omatoimisesti, jos niitä esiintyy. Mahdollisiin isompiin vikoihin pitää sitten tilata laitteeseen erikoistunut huoltomies.

Jari Ruottu: ”Vien ensimmäiset Coca-Colat kauppaan aamuviideltä” 

Minä toimin Sinebrychoffin sopimuskuljettajana, eli ajan kuormia Keravalta pääkaupunkiseudun kauppoihin, aina Nurmijärvelle ja Mäntsälään asti. Työpäiväni alkaa yleensä aamuviideltä, jolloin vien aamun ensimmäisen kuorman kauppaan, ja työt loppuvat iltapäivällä kahden tai kolmen maissa. Yhdessä rekkalastillisessa on noin 10–18 kauppaan tulevat juomat.  Kaupoissa siirrän pullot trukilla tai nokkakärryillä myymälään ja toisissa paikoissa vien juomat ihan hyllyyn asti. Paluumatkalle otan mukaan kauppojen pullonpalautusautomaatista tyhjät pullot, jotka tuon takaisin juomavalmistajalle.

Hanna Palomäki: ”Valvon, että toimimme Coca-Colan ympäristöohjeiden mukaan” 

Työskentelen ympäristökoordinaattorina Sinebrychoffilla. Coca-Colalla on useita ympäristöohjeita, jotka liittyvät esimerkiksi energiatehokkuuteen, jäteveden laatuun, kemikaaliturvallisuuteen ja jätteiden käsittelyyn. Tärkeä osa työtäni on valvoa, että toimimme näiden sekä  ympäristöasioihin liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi auditoin jätehuollon toimijoiden toimintaa, pidän sisäisiä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuskoulutuksia sekä raportoin ympäristölukuja Coca-Colalle.

Joonas Makkonen: ”Oluen käymisessä syntyvä, tarkkaan puhdistettu hiilidioksidi käytetään Coca-Colaan” 

Minä olen käytön valvoja tekniikkaosastolla. Valvon kollegani kanssa veden suodatusta ja puhdistusta, tehdaskiinteistön lämmitystä, ilmanvaihtoa, kylmäaineita sekä hiilidioksidin käyttöä ja talteenottoa oluen keittoprosessista.

Moni ei varmaan tiedä, että se ylimääräinen hiilidioksidi,  joka syntyy oluen valmistuksesta, käytetään virvoitusjuomiin kuten Coca-Colaan. Hiilidioksidi ajetaan monien suodattimien läpi, joissa se puhdistetaan kaikista mahdollisista pienimmistäkin epäpuhtauksista, jotta se täyttää Coca-Colan vaatimukset. Puhdistettu hiilidioksidi kerätään talteen tankkeihin ja laitetaan sitten juomaan virvoitusjuomaosastolla.

Ennen vanhaan tämä ylimääräinen, oluen käymisprosessissa syntyvä hiilidioksidi meni hukkaan, mutta nyt se tulee hyötykäyttöön.